Puoliautomaattihaulikon toimintatavan vaikutus patruunan tehoon

Kopioin sähköposti vastaukseni tähän:

Näitä kuulee ja ne lukeutuu legendoihin joita ei voi koskaan perustelemalla kumota, vaikka oikeasti niille ei ole mitään puoltavaakaan seikkaa olemassa. Väittäjän kanssa on turha tingata, mutta faktat voi toki laukoa pöytään.

Teho, joka tässä tapauksessa tarkoittaa puhekielessä lähtönopeutta, koska vertaillaan muutoin samoja patruunoita eri toimintatyypin aseista, ei muutu oli toimintatapa mikä tahansa. Näin siis jos piipun mitoitus on kahdessa aseessa juuri samanlainen. Lähtönopeuden muutoksia kaasumäntä, inertia ja pumppu toimisissa aseissa olen vertaillut kohtuullisesti ja en ole huomannut käytännön eroja. Joillakin paukuilla kaasumäntäinen voi hävitä maksimissaan 3%, mutta inertiatoimisille olen mitannut eri paukuilla samoja eroja. Pumppukaan ei ole sen kummempi.

Lähtönopeuteen vaikuttaa huomattavasti enemmän piipun poraus, ylimenokartion muoto ja supistaja, kuin toimintatapa. Jos toimintatavan vaikutus on maksimissaan 3%, niin piipun mitoitus voi olla luokkaa 10%, supistajakin helposti yli 3%. Väittämillä kaasutoimisen tehonmenetyksistä, voi siis pyhkiä persettä..Olen mitannut yliporatuista piipuista pyöreästi 5% kovempia lähtöjä kuin normaaleista piipuista. Ahdasporauksiset häviävät nopeustesteissä yleensä eniten. Benellin black eagle on muuten inertiatoimisena ahdasporauksinen ase..

Ennakkoihin ei 10%:n lähtönopeus erot vielä merkitse radikaalisti, joten 3%:n eroilla ei ole mitään merkitystä. Ennakkoon vaikuttaa lähtönopeuden lisäksi haulimateriaali, haulikoko ja kuvion tiheys.

Todellinen teho ei myöskään ole kiinni yksinomaan lähtönopeudesta, vaan kuvio näyttelee vähintään yhtä suurta osaa. Myöskin erittäin isoilla hauleilla ei lähtönopeuden kasvattamisella välttämättä saavuteta lisätehoa.

Rekyyli ja rekyylituntemus ovat kaksi melkolailla eriasiaa. Voisin verrata sitä vaikka mihin höpöhöpö väittämiin. Rekyyli ei ole oikeasti puoliautomaatissa sen vähäisempi kuin missään muussakaan aseessa. Hieman toki vaikuttaa lukon liikkuminen eritahtiin rekyylin vaiheissa kuin muissa asetyypeissä. Rekyylituntemus sen sijaan määräytyy todellisen rekyylin lisäksi aseen ergonomiasta ja perälevyn muotoilusta ja pehmeydestä. Oma Baikkalini on ihan eri pyssy kun peräpussi on paikallaan tai jos ei ole.

Kimmo

Tervehdys!

Tarkoitus on hankkia elämäni ensimmäinen puoliautomaatti. Kovasti tullut neuvoja: ÄLÄ osta kaasumäntätoimista, ei lataa trappeja ja vie patruunasta tehon- hirmu ennakot ja linnut ei tipu, mutta pehmeä rekyyli ja halvempi. Ootko Kime tehny testejä/ osaatko sanoa onko tosiaankaan puheet inertiatoimisen aseen paremmuudesta totta?

Aika huimaa väittää, että tehot kaasumäntätoimisessa aseessa ovat huomattavasti heikommat, jos ei kaverit testanneet paine/nopeusmittarilla ja antavat neuvoja mututuntumalta! Voiko tämmöinen tehonlasku-tuntuma johtua esim. juuri siitä kevyemmästä rekyylistä?

Tämä siksi, kun beretta ainakin tuntuisi istuvan omalle naamalle paremmin, kuin esim.benelli ja ihan paskoiksi haukuttuja winchesterin tai browningin aseitahan en ole edes uskaltanut käydä kattomassa, baikalista puhumattakaan....

Tosiaan, olisi mukava kuulla hieman osviittaa, kun kumminkin olet asiantuntija näissä asioissa ja jos viitsit kertoa lähtönopeus/paine-eroja/häviöitä, jonka kaasumäntä ladatessaan aiheuttaa.

T:Jussi H